Äiti-tytär-viikonloppumatka Tallinnaan

Jos lähimatkailun suosikkejani mietitään, yksi on ollut aina ylitse muiden. Nimittäin etelänaapurimme Tallinna! Se on täynnä kauniita puutaloalueita, herkullisia ravintoloita ja aliarvostettuja nähtävyyksiä.Olen käynyt Tallinnassa useamman kerran kuin osaan laskea - ensimmäisiä kertoja ala-asteella, äidin kanssa Mustamäen torin piraatti-cd-levyjä metsästäen. Suosikkimatkani Tallinnaan oli eräänä kesänä, jolloin kukkaro kielsi kaukomatkailun. Varasimme eksäni kanssa Airbnb:stä söpön puutaloasunnon Kalamajasta ja tutkimme kaupunkia hitaasti viiden päivän verran. Oli heinäkuinen helle ja hitaat askeleet mukulakivikaduilla. Seikkailimme (nykyään suljetussa) Patarein vankilassa, katselimme taidetta Kumussa ja söimme fiinimmin, kuin olisimme Helsingissä raaskineet.Tänä jouluna, kun siskojeni kanssa pohdimme minne veisimme äidin 70-vuotislahjaksi, ajoin kovaan ääneen viikonloppua Tallinnassa. Emme tahtoneet lentää, Venäjän viisumit kuulostivat vaivalloisilta ja kylpylässä lilluminen pidemmän päälle pitkästyttävältä. Niinpä varasimme laivamatkat.Reissu alkoi laivan laajasta aamiaispöydästä, Tallinnassa meitä odottivat Sim Salongista varatut hoidot. Äidille ja toiselle siskoista jalkahoitoa (30 €), minulle ja toiselle siskolleni rentouttava selkähieronta (28 €). En ole kokenut kauneussalonkiasiakas, mutta muu seurue kehui hoitojaan, ja toki hieronta minunkin ongelmaniskaani rentoutti.Neljälle matkaajalle Airbnb tuli paljon hotellia fiksummaksi – 140 € kahdelta yöltä saunallisessa kolmiossa. Alueenamme oli Kadriorgin ja keskustan väliin jäävä Raua, joka osoittautui hiljaiseksi puutalualueeksi. Löytyipä sen uumenista muutama kiinnostava ravintolakin.Helsingistä tuttu lumikaaos ulottui Tallinnaan asti - kapeat jalkakäytävät olivat majoituksemme seuduilla auraamatta. Tarpomiseen kyllästyttyämme keksimme hyödyntää Uberia. Taksikyyteihin verrattuna se ei säästänyt montaakaan euroa, mutta vaivaa kyllä - Tallinnassa taksit kun on sääntelystä vapaita ja yhtiöitä on monia.Parasta Tallinnassa olivat seuraavat asiat:

Harvinainen seura

Kun osa on perheellisiä, kaikki kiireisiä ja asutaan eri paikkakunnilla, yhteinen aika on usein kortilla. ”Me ei olla koskaan oltu reissussa tällä porukalla”, hihittelimme onnellisina jo Länsiterminaalissa. Äiti-sisko-reissuista todellakin voisi tehdä tavan!Soolomatkailuun tottuneena porukkamatkustus oli ihanaa vaihtelua, vaikka välillä tarvitsinkin omat yksinolo-lepohetkeni. 

Karnaluks

Muiden shoppaillessa Viru-keskuksen liikkeissä tein pyhiinvaelluksen kässäihmisten suosikkikohteeseen – Karnaluksiin.Kolmeen kerrokseen levittäytynyt Karnaluks myy kankaita, lankoja, korutarvikkeita, nauhoja ja kaikkea, mitä näpertelevä ihminen kuvitella saattaa. Itse täydensin ompeluvarastoni koristeellisilla kuminauhoilla, joita on Suomesta vaikea löytää, ja toin äidille parin euron merinovillalankoja.> Karnaluks sijaitsee Tallinnan bussiaseman vieressä Tartu maantien poikkikadulla osoitteessa K. A. Hermanni 1. Keskustasta kävelyä on 1,6 km, mutta myös raitiovaunulla pääsee. Karnaluksin nettisivut täällä. 

Lennusadam

Olen kiertänyt lähes kaikki Tallinnan muut turistikohteet, mutta Lennusadam oli päässyt lipsahtamaan välistä. Se on sääli! 1916-17 rakennettu vesilentokonehalli on jo itsessään hieno, puhumattakaan näyttelystä ja sen sisällä olevasta sukellusvene Lembistä, jonka ahtaisiin sisuksiin pääsi itse tutustumaan.Interaktiivinen näyttely aiheutti ihastusta seurueessamme. "Miksi meillä ei ole tällaisia museoita Suomessa", toistelimme kuorossa ja pistimme merimiespuvut päälle.> Koko lentosatama 15 € aikuisille, 8 € lapsilta/opiskelijoilta. Osoite: Vesilennukki tee 6, nettisivut täällä. 

Kissakahvila Nurri

Toisella siskoistani oli viikonlopun ohjelmalle vain yksi toive - kunpa pääsisi kissakahvilaan. No sehän järjestyi mielellään!Kassikohvik Nurri löytyy Tallinnan Stockmannin vierestä. Kahvilaan astuttua sitouduimme kahvilan sääntöihin, kuten ettei niitä saa nostella tai nukkuvia kissoja häiritä.Nurrin tarina on itsessään hieman surullinen. Kahvilan ensimmäinen kissapopulaatio ahdistui esillä olosta ja kissat lainannut turvakoti haki kissansa takaisin. Kahvila suljettiin, mutta avattiin uudelleen ja nyt Nurrissa elää toinen kissaporukka. Heidän yhteiselonsa vaikutti leppoisalta ja valitut kissat sopivan sosiaalisilta kahvilaympäristöön.Kuten kissat ylipäätään, nämäkin olivat ihania persoonallisuuksia. Osa vietti torkkuen laiskoja kissanpäiviä, osa pomppi pöydiltä asiakkaiden syleihin. Ja kuinka usein sitä on kahvilassa, jonka baaritiskillä lepäilee sylillinen kissoja? Ihan liian harvoin, jos minulta kysytään <3> Kassikohvik Nurriin on 5 € sisäänpääsymaksu. Listalta löytyy kahvia, juomia ja kevyttä lounasta. Osoite: Tartu maantee 24, nettisivut täällä.

Kadriorgin palatsi

Kadriorgin puistoon kävellessämme äiti sai valita kohteen: modernin taiteen museo Kumu vai perinteinen Kadriorgin palatsi.Päädyimme historialliseen Kadriorgin palatsiin, joka on rakennettu 1700-luvulla keisarilliseksi kesäasunnoksi. Palatsi edustaa pöyhkeilevää barokkityyliä. Erityisesti sen pääsalissa riittää katsottavaa: on upeita seinäkoristeita ja yksityiskohtainen kattomaalaus. Pienempien salien takat ovat niin koristeellisia, että ihmetyttää miten kukaan on kehdannut polttaa niissä puita.Näyttely sisälsi palatsin upeita koriste-esineitä ja perinteistä veistos- ja maalaustaidetta.> Aikuisten lippu 6,50 €, alennusryhmät 4,50€. Myynnissä myös yhteislippuja naapurissa olevan Mikkelin museon kanssa. Osoite: Weizenbergi 37, nettisivut täällä. 

Herkulliset ravintolat

Mitä olisi viikonloppu Tallinnassa ilman herkuttelua? Tallinna on ehdottomia ruokakaupunkisuosikkejani, eikä se pettänyt tälläkään visiitillä. Erilaiset ruokatottumukset asettivat haasteita, mutta onneksi löysimme kaikille maistuvat ravintolat.Erityistä ihastusta aikaansai Airbnb-asuntomme lähellä sijainnut Salt (kuvassa).> Reissun ravintoloista postausta tulossa erikseen!