Bengtskärin majakalla

Aina aika-ajoin ikävöin Bengtskärin majakalle. Tuulen tuivertamille kallioille, taloon jossa on hieman suolaveden tuoksuiset seinät. Maahan, jossa ei kasva juuri mikään.Siellä me olimme äitini kanssa muutama kesä sitten.Lähdimme Hangosta keikkuvalla yhteysveneellä, olin löytänyt CityDealin kautta halvat liput.Äiti tuuppasi heti satamassa käteeni matkapahoinvointilääkkeen, jotta en tulisi merisairaaksi. Sama suku, samat vaivat.Menomatkalla tarjottiin höyryävän kuumaa kalakeittoa ja ruisleipää. Tunnelma oli unelias, oli vain harmaata kesäkuun merta, taivasta ja lokkeja. Majakkasaari oli karunkaunis, itse majakassa oli korkeanpaikankammoiselle liian avoimen näköiset portaat. Sisuni loppui puolivälissä, kun katselin sodan aikana portaisiin ammuttuja luodinreikiä.Tuntui oudolta, että niin kaukaisella majakkasaarella oli joskus taisteltu.Söimme majakan kahvilassa kahvia ja pullaa, haaveilin majakassa yöpymisestä. Olen onnellisimmillani meren ääressä. Ellen tulisi niin helposti merisairaaksi, opettelisin purjehtimaan. Mutta toistaiseksi minulle riittävät kivi ja kalliot.Laivan aikataulut olivat väljät, ehdimme kävellä rauhassa saaren kaukaisimmille kallioille asti.Silloin aurinko tuli esiin.Paluumatkalla matkapahoinvointilääke ja unelias tunnelma veivät voiton, torkahdin veneen hiljaiseen keinuntaan.Välillä päiväunissani palaan Bengtskäriin. Tai ehkä jonnekin muualle, tutkimaan saariston karuja saaria. > Bengtskäriin pääsee laivoilla Hangosta ja Kasnäsistä tai taksiveneellä. Majakka on avoinna kesäkuusta elokuuhun ja sopimuksen mukaan toukokuussa ja syyskuussa. Lisää infoa täällä.