Japanin kulttuurista: miten elää maanjäristysten keskellä?
Miten japanilaiset kestävät maanjäristyksiä, tsunameita ja tulivuorenpurkauksia? Entä miten matkailija voi varautua luonnonkatastrofeihin? Tässä pieni taustoittava opas Japaniin reissaavalle.
Meren syvänteissä eläviä airokaloja on huuhtoutunut Japanin rannoille. Uskomusten mukaan noiden kymmenmetristen kalojen kuolema johtuu merenalaisista maanjäristyksistä, jotka ennakoivat suuria järistyksiä myös mantereella. Airokaloja nähtiin rannoilla myös ennen 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttanutta tsunamia.“Miten oikein uskallat mennä sinne? Kaikki ne maanjäristykset, rankkasateet ja tsunamit”, on moni sanonut, kun olen kertonut lähteväni vaihtoon Japaniin.
Japanin maantiede
Euraasian, Tyynenmeren ja Filiippien laattojen saumakohdassa sijaitseva Japani on vulkaanisesti erittäin aktiivista aluetta. Epäillään, että mannerlaattoja saattaa olla vielä useampi ja kolmen suuremman lautan välissä keinuisi pieni Kantōn lautta. Vulkaanisuus aiheuttaa Japanin kuumat lähteet, mutta toisaalta ikävämpiä asioita maanjäristyksistä tulivuorenpurkauksiin.Maanjäristyksiä on Japanissa ennustettu historian varrella esimerkiksi eläinten liikkeistä ja muista luonnonilmiöistä. Uskomuksia on yritetty todistaa tieteellä mm. kissaan kiinnitetyn askelmittarin avulla ja tarkkailemalla pilvimuodostelmia, jotka näkyvät taivaalla muutama päivä ennen järistystä. Ketään tuskin yllättää, että yhteyttä ei ole pystytty todistamaan.
Loppukesän ja alkusyksyn riesana ovat myös taifuunit. Ne syntyvät useimmiten avomerellä ja niiden kulkua on helpompi ennustaa. (Taifuunit eivät estä reissaamista, mutta lähelle sattuessaan saattavat sulkea yhteyksiä. Pahimmillaan reissusuunnitelmat saattavat peruuntua, kun jää sään takia jumiin – mutta monelle paikalliselle kyseessä on vain rento ylimääräinen vapaapäivä.)
Infrastruktuuri
Japanissa maanjäristykset on huomioitu erityisesti rakentamisessa: taloista tehdään kestäviä ja joustavia. Esimerkiksi Tokiossa kulkiessa huomaa, että taloja on jaettu osiin, joiden välillä on silikonilla vuorattu joustava alue. Junat on ohjelmoitu pysähtymään maan täristessä, juoma-automaatit taas vapauttamaan pullonsa.
Ihmettelin viime kesän vapaaehtoistyömatkallani lähiössä iltapäivisin ulkona kaikuvaa musiikkia. Asiaa selviteltyäni opin, että kaupungeissa, lähiöissä ja jopa maaseudulla on kattava kovaäänisjärjestelmä, bōsai musen. Se on rakennettu, jotta pystytään kuuluttamaan viestejä luonnonkatastrofin uhatessa. Jokapäiväiset musiikkipätkät eli goji no chaimu, kello viiden kello, ovat tuon järjestelmän testejä. Toki se myös toimii signaalina monelle lapselle, että aurinko alkaa kohta laskea ja on aika palata kotiin.
Mielenmaisema
Länsimaisiin silmiin saattaa ihmetyttää, miten japanilaiset pystyvät pysymään tyynenä maassa, jonka luontoilmiöt voivat tappaa. Yksi selitys voi löytyä buddhalaisuudesta, joka pitää sisällään opin kaiken katoavaisuudesta. Kaikki mikä syntyy, kuolee. Kaikki mikä ilmaantuu, myös katoaa, ja aikamme tällä pallolla on rajallista.
Ehkä kaiken tuollaisen oman rajallisuutensa hyväksymisen keskellä ajatus luonnonvoimista tuntuu luontevammalta kuin meille länsimaisille, jotka ovat tottuneet pitämään asioita koko ajan kontrollissaan?
Vaikutusta on varmasti myös sillä, että varautuu pahimpaan. Kun on leikki-ikäisestä asti harjoitellut pöydän alle ryömimistä ja rauhallisena pysymistä, sujuu se aikuisenakin.
Suursateiden aiheuttamia tulvia 2018 kesällä Hiroshimassa. Sade ei ehkä kuulosta tuhoisalta elementiltä, mutta liiallinen sade voi aiheuttaa maanvyörymiä. Ne voivat pahimmillaan viedä kokonaisia taloja mukanaan ja tappaa lukuisia - kuten viime kesänä.
Taifuunit ja rankkasateet
Taifuuneja pystyy ennakoimaan, maanjäristyksiä ei. Juuri ennen taifuunia kovaäänisautot kiertävät katuja ja kehottavat asukkaita pysymään sisätiloissa.Olin viime kesänä Hiroshimassa rankkasateiden aikaan. Sateilla vuorten rinteet käyvät vaarallisiksi maanvyörymien takia, joten minutkin evakuoitiin vapaaehtoistyöpaikastani kaupunkiin. Kävimme pikapikaa hakemassa yöpymistavarani vaaralliseksi käyneestä talosta, vaikka maantien liittymät oli vedetty kiinni saderiskin takia. Jokaisessa liittymässä oli virkailija turvaliiveineen kysyen kuskilta mihin matka.
Minut vietiin tuttavantuttavan luokse moderniin buddhalaistemppeliin, jota pyörittävä munkki oli äärimmäisen vieraanvarainen. Samaan aikaan hänen puhelimensa soi, kun tuttavat yrittivät selvittää ovathan kaikki kunnossa. Oli käsittämätöntä, että sen kaiken keskellä munkki jaksoi järjestää minulle erityisohjelmaa, opetti kokkaamista ja kalligrafiaa.Japanin meteorologinen laitos seuraa myrskyjen kehittymistä ja liikkumista Japanin läheisillä valtamerillä. Säätiedotuksia ja taifuuneja kannattaa itsekin seurata esimerkiksi täältä.
Tokyo Bousai -sovellus opettaa toimimaan onnettomuuksien sattuessa.
Varautuminen
Koben maanjäristyksen (1995) jälkeen Japanissa otettiin käyttöön malli, jossa korostettiin kansalaisten omaa vastuuta. Kansalaisten pitäisi pystyä pitämään itsensä ja läheisensä hengissä ensimmäiset 72 tuntia. Siinä ajassa pelastajilla on tarpeeksi aikaa ehtiä paikalle.
Tarkista huoneen turvallisimmat paikat.
Selvitä, missä on vaahtosammutin.
Pysy poissa seinien lähettyviltä.
Vältä kaikkea, mikä voi kaatua päällesi, kuten kirjahyllyjä.
Sijoita painavat asiat mahdollisimman lähelle lattiaa, ei kaapin päälle katonrajaan.
Pidä hyvät kengät lähettyvilläsi. Maanjäristyksen sattuessa tuskin haluat kaduille rantaläpsyissä.
Pidä lähettyvillä vettä ja ravintoa kolmen päivän tarpeisiin, taskulamppu sekä pattereilla toimiva radio. (Nykyihminen lisäisi listaan varmaan myös power bankin.)
Jos olet sisätiloissa, kun maa tärisee, älä mene ulos. Japanissa talot on rakennettu maan täriseminen huomioiden, ja pilvenpiirtäjienkin pitäisi pysyä vahingoittumattomina.
Kun maa tärisee, pysy kyykyssä, jotta et kaadu.
Vältä hissejä ja parvekkeita.
Älä kuormita verkkoa soittelemalla, ovatko tuttusi kunnossa.
Ison järistyksen sattuessa, varaudu jälkijäristyksiin.
Katso kattavampi lista varotoimenpiteistä täältä.Maanjäristys- ja taifuunipelkoihin auttaa suhteuttaminen. Liikenteessä on kuollut 20-kertaisesti ihmisiä maanjäristyksiin verrattuna.Ja suurin osa onnettomuuksista tapahtuu edelleenkin ihmisille heidän omissa kodeissaan.
---Tämä kirjoitus on tehty alunperin esseeksi japaninkurssille. Kuvat Japanin matkoiltani 2019, 2018 ja 2016. ---
Lähteet
Raisa Porrasmaa: Japani pintaa syvemmältä. 2012, Atena kustannus.
“Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys”HS 19.2.2019
Turvallisuusasiantuntijan haastattelu "Varautuminen on Japanissa ajattelutapa"täällä.
Bosai musen-kellosysteemistä täällä
Helsingin yliopiston seismologian laitoksen ohjeet maanjäristyksen varalta matkailijalle täällä.
“Miten turistimatkalla voi varautua maanjäristykseen?”YLE 25.8.2016.
Lisää taustoittavia juttuja Japanista:
Japanin kulttuurista: katsaus Japanin uskontoihin
Tiesitkö tätä Japanin kielestä?
Japanilaista kulttuuria: goshuinchō-kirja ja temppelileimat
Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation, blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!