Kawagoe - Edo-kauden historian havinaa Saitamassa

Kiinnostavaako Edo-kausi ja samurait? Haluatko kuvitella, miltä silloin näytti? Tee päiväretki Tokiosta ja tule katsomaan Kawagoeen!

Tokio (eli entinen Edo) on tuhoutunut viime vuosisadalla moneen kertaan. Lähimmäs sen loiston eli Edo-kauden (1603–1867) tunnelmaa pääsee Kawagoessa.Kawagoeen pääsee TokionIkebukurosta parhaimmillaan puolessa tunnissa, yksi suunta maksaa 470 jeniä. Ikebukuron asemalta saa myös ostettua edestakaisiin matkoihin oikeuttavan Kawagoe Discount Passin (700 ¥). Sillä säästää muutaman satasen ja Discount Passin fiinimpi versio (950 ¥) pitää sisällään myös matkoja paikallisbussilla. Itse tyydyin kuitenkin kertalippuihin, koska passin ostaminen olisi vaatinut turistileimaa. Itse oleilen Japanissa opiskelijaviisumilla.Kawagoella oli tärkeä rooli Edon kaupungin puolustajana. Sen helmenä on ollut linna, josta on jäljellä enää vain osasia. Lähimmäs Edon tunnelmaa pääsee kauppa-alue Kurazukurissa, jonka taloista muutama on Edo-kaudelta peräisin. Historiallista tyyliä löytyy sen naapureistakin. 

Kita-in -temppeli

Aloitin Kawagoen kierrokseni Kita-in -temppelistä. Kolmiosainen pyhäkkökompleksi on alunperin rakennettu vuonna 830. Iso osa temppelirakennuksista on kuitenkin sittemmin tuhoutunut tulipalossa ja nykyiset rakennukset ovat paljon uudempia.

Toukokuisena lauantaina temppelin pihalla on hiljaista. Kojuissa on tarjolla makeahkoja dango-leivoksia, jotka tarjoillaan soijaisen kastikkeen kanssa, toisaalla on suklaaseen dipattuja banaaneja.Vain harva turisti on löytänyt tiensä tänne.

Kitainin tärkein paikka on temppelin alueelta löytyvät Edon linnan jäänteet. Muuta niistä ei ole jäljellä, kiitos viime vuosisadalla aluetta ravistelleen Kantōn suuren maanjäristyksen ja toisen maailmansodan pommitusten.

Mutta että Edon, miksi ne täällä Kawagoessa ovat? Siksi, koska vuonna 1648 tulipalo tuhosi suurimman osan Kitain-temppelistä. Silloin shogunaatti Iemitsu määräsi osan Edon linnasta siirrettävän tänne. Kukkakoristeisella katolla varustetun huoneen uskotaan olevan hänen syntymäpaikkansa.Modernille ihmiselle erityisen hupaisa on shogunaattien pikkula. Se on söpö tatamilattiainen huone, jossa on viimeisen päälle veistetty puinen kyykkyvessa.

Toinen temppelin tärkeimmistä osista on satoja buddhapatsaita sisältävä 500 Statues of Rakan. Veistokset on tehty nelisensataa vuotta sitten ilahduttamaan kaupungin asukkaita, joita oli kiusannut pitkään jatkunut nälänhätä. Siksi patsas-Buddhat hassuttelevat: kaivavat nenää, makoilevat ja nauravat. Nykyihmiselle vitsit ovat sen verran vaivihkaisia, että paikka tuntuu enemmän pyhältä kuin hauskalta.

> Kitain-temppeli sijaitsee 15 minuutin kävelymatkan päässä Kurazukuri-kauppa-alueelta ja Hon-Kawagoen asemalta. Edon linnan jäänteitä ja buddhapatsaita nähdäkseen on maksettava 400 jenin sisäänpääsymaksu. 

Vihreällä teellä värjättyä sobaa

Kawagoen paikallisherkkuja ovat ankeriasruoat ja pitkät sipsin kaltaiset bataattilastut. Myös matchalla värjättyä vihreää sobaa löytyy. Se tarjoillaan perinteisesti tempuran kanssa.

Kuumana kevätpäivänä nuo kylmät nuudelit maistuivat aivan taivaallisilta! Matchasta tosin muistutti lähinnä väri.

> Hanakage-sobaravintola on Kita-in temppelin vieressä. Sen tunnistaa omasta pienestä kellotornistaan. Osoite: 1-1-5 Kosenbamachi.

Honmaru Goten – Kawagoen linna

Kävelymatkan päässä Kita-inistä löytyy se, mitä Kawagoen omasta linnasta on jäljellä. Iso osa siitä on tietoisesti tuhottu Edo-kautta seuranneen Meiji-restauraation myötä, uskollisuuden osoituksena keisarille. Osa linnaa kuitenkin säilytettiin ja käytettiin hallintorakennuksena.Käytävillä vilahtaa hetkittäin samankaltainen tunnelma, kuin viime kesänä Himejin linnassa (postaus täällä). Iso osa jää kuitenkin kuvittelun varaan.

> Sisäänpääsy 100 ¥. Nettisivut täällä. Osoite: 2-13 Guo Cho

Kawagoe City Museum

Kaupunginmuseo saattaa kuulostaa tylsältä, mutta täällä se ei ole sitä. Törmään museo-oppaaseen, joka puhuu hyvää englantia, ja on käynyt reissuillaan Rovaniemellä asti. Päädynkin saamaan häneltä melkein tunnin kestäneen opastuksen ja oppitunnin Kawagoen historiasta!

Museossa jännittävintä oli nähdä 1600-luvun palomiesten vaatetusta ja oppia heidän toimintatavoistaan. Toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa, Japanissa palomiehet eivät yrittäneet sammuttaa paloja, vaan hallita jo palavia taloja, jotta ne palaisivat turvallisesti loppuun. Näin tuli ei leviäisi muihin taloihin.

Kawagoessa talojen suojaus on ollut omaa luokkaansa. Seinien sisällä on puuta ja bambua, sen päällä kehikkona köyttä ja tiivisteenä kuusi savikerrosta. Ovet olivat metallia, joten talot olivat tulenkestäviä. Palon syttyessä oven ja seinän välinen rako tiivistettiin savella - ja jos savea ei ollut saatavilla, jopa misotahnalla!

Museo sijaitsee Kawagoen linnan vanhalla paikalla. Sisäpihalla sijaitsee sievä pieni lähde, joka kuulostaa soittimelta, kun siihen kaataa vettä.

> Sisäänpääsy 200 ¥. Osoite: 112-2 Hiwawachō. Naapurista löytyy myös Kawagoe Art Museum.

Kurazukuri

Entinen varastorakennusalue Kurazukuri toimii nykyisin kauppakatuna. Talot edustavat Edo-kauden tyyliä, ja onpa niiden joukossa yksi, joka säilyi 1600-luvun tulipalosta, joka poltti kaikki muut talot. Jälleenrakennus hoidettiin tuota taloa matkimalla ja sillä tekniikalla talot ovat säilyneet.Monen talon katossa on koristeita, joiden muoto symboloi pilveä. Niistä suurimmat toimivat säiliöinä sadevedelle, jonka uskottiin tuovan hyvää onnea tulipaloja vastaan.

Pääkadulta poistumalla löytää ihania pikkukujia. Poispäin pääkadusta ja Kawagoen linnan suunnasta tulee alue, jossa on paljon pienempiä temppeleitä. Niiden tarkoitus oli kuulemma suojata Kawagoen linnaa hyökkäyksen sattuessa.

> Japan-Guiden vinkkejä alueelle täällä.

Kellotorni

Edo-kauden talojen lisäksi Kawagoen kuuluisin nähtävyys on kellotorni, toki no kane. Sekin on peräisin Edo-kaudelta, jolloin se on rakennettu sivistämään asukkaita.Kellotorni soi edelleenkin neljästi päivässä: aamukuudelta, keskipäivällä, kello kolmelta ja iltakuudelta. Ääni oli kuitenkin yllättävän vaimea ja kelloa kumistava pölkky hidas.

> Osoite: 6-10-Saiwaichō.

Kashiya Yokochō

Lähellä varastoalueen pääkatua on karkkikatu: Kashiya Yokochō. Ennen katu oli merkittävä Japanin makeisten tuottaja, nyttemmin putiikkien määrä on vähentynyt, mutta edelleen tarjolla on  söpöjä artisaanimakeisia.

Viideltä iso osa pienistä kaupoista oli jo sulkenut ovensa. 

Mitä jäi käteen?

Kawagoen nähtävyydet ovat käveltävissä, mutta nopeammin pääsee vuokrapyörällä. Kysy lisäinfoa alueen turisti-infoista!Kun kellotornin soitto oli kuunneltu ja paikat kierrelty, oli aika tallustaa parin kilometrin päähän Kawagoen juna-asemalle. Matkan varrella törmäsin herrasmieheen, joka oli tullut viettämään päivää lemmikkipapukaijansa kanssa. Hän antoi sen tehdä kuperkeikkoja turistien kämmenillä, eikä edes vaatinut rahaa tempuista.

Hymistelin lämminhenkistä tunnelmaa ja sitä miten vähän turisteja paikalla oli.

Mietin, että Kawagoe on kerrassaan loistava päiväretkikohde Tokiosta. 

Lisää perinne-Japania:

Päiväretki Himejiin: Himejin linna ja Kokoen-puutarha

Nara: pyhiä peuroja, temppeleitä ja puutarhoja

Päiväretki Osakasta Ujiin – Byodoin-temppeli, teetä ja joki

Naran valofestivaali Nara to Kae: ensimmäistä kertaa matsurissa

Ajankohtaisimmat kuulumiset löytyvät Instagramin Storystä. Seuraa matkaani Instagramissa @iidaeli, Facebookissa Iida in Translation tai tätä blogia blogit.fi:ssä ja Bloglovinissa!

Previous
Previous

Paikkoja joihin kaipaan: Istanbul

Next
Next

Kahdeksas viikko Japanissa / mitä kuuluu oikeasti -haaste